Mämmikoura

Meitä ihmisiä on monenlaisia. On niitä jotka tekee listoja ja yksinkertaisesti muistaa asioita. Ihmisiä jotka osaa aikatauluttaa, säilyttää tavaroita, priorisoida tehtäviä, suojella omaisuuttaan ja kuunnella aika ajoin sydämmen sijaan järjenääntä. Itse koen aika ajoin hetkiä jollon en kuulu tähän kyseiseen, ihailtavaan kohderyhmään.

.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Takki H&M / Huppari R-Collection / Housut 2hand / Laukku & Kengät* Vagabond *saatu

Kuvat Jenni / New Life

Viime sunnuntaisella kahvittelusessiolla jaettiin ihanan Majn kanssa kuluneen viikonlopun kohelluksia, joiden kattavana teemana oli se, että iso osa niistä kumpus meän omasta sähläämisestä (kiireen myötävaikuttamana tosin).

Avauduin edellispäiväisestä muistikortin hukkaus -episodista. Käsittämättömällä tavalla huoneeni ummenniin kadotettu kortti sisälsi kovalla työllä kuvatun koko tulevan viikon postausmateriaalin (!&!%@). Korttia etittiin roskapussin pohjia myöten tuloksetta, Tonin rauhotellessa etänä Facetimen välityksellä Sveitsistä. Toinen saikkaus oli se kun en saanut Helsingistä saakka Tampereelle koluamaan matkaamani varastonovea auki. Ei muutaku suora videoyhteys Keski-Eurooppaan, mutta onnekseni tällä kertaa konsultointi tuotti tulosta ja lukko aukesi.

Välillä sitä on vaan niin mämmikoura. Tässä siis todennäköisesti viikon ainoat asukuvat – Materiaalinpuutteen vuoksi postaus-ehdotuksia otetaan ilomielin vastaan 😀 Tsemppiä kaikkien maanantaihin! We can do this.

From time to time I find myself struggling with keeping things in order and being clumsy, which occasionally leads to being unorganized and losing stuff. This time in was my dear memory card that held my this weeks blogpost pics. If you have any post topic suggestions/ wishes I’m all ears!! 😀

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

 

Paluumuuttajan Suomi-kulttuurishokki

Bongasin tänään ohimennen kanavasurffatessani uutisista mulle yllättävänkin ajankohtasen aiheen, jonka kanssa tälläkin hetkellä pienesti takaraivossani kamppailen. En kuollaksenikaan muistan reportterin mainitseman talkshown nimeä jossa kutakuinkin mun ikänen tyttönen jakoi kokemuksiaan aiheesta nimeltä takaisin Suomeen muuttaneen kulttuurishokki.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA  OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sanokaapa ootteko aiemmin moisesta kuullu? Ens alkuun ihan hassulta konseptilta kuulostava vaiva, mutta oman elämän viime aikasia mullistuksia ajatellen hyvinkin todellinen sellainen. Valehtelisin jos väittäisin että Pariisista suomen kieltä papattavan kansan keskelle pamahtaminen ois ollu helpponakki.

Shokkioireet olis takuuvarmasti ollu kymmenkertaiset, mikäli suoraan vaihdon jälkeen alkanut uusi elämänvaihe harjoitteluineen kaikkineen ei olisi puskenut päälle. Pakko myöntää, että tekemisen kautta tapahtuva Suomeen paluu-masiksen välttely oli mun plääni. Juju on siinä, ettei saa pysähtyä märehtimään! Plus, joulu ja sen mukanaan tuoma läheisten läsnäolo hoiti mun henkistäpuolta ennen ku kerkesin edes ulospäin oireilla (ja äitin hankkiman uuden kissanpennun kanssa pyhinä harjoitettu paijjausterapia oli tarpeen).

.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA   OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Etenkin pidempään ulkomailla yhtäsoittoa oleskelleilla kynnys sortua paluun jälkeiseen paniikkitilaan ja masisteluun on matalempi. Neljän kuukautta muulla maalla asuneena oon itte päässy aika helpolla. Mun kohdalla moinen shokki on lähinnä ilmenny #throwback instakuvien kautta ilmaistulla kaipuulla, mutta jos tilanne ja ajankohta olis ollu eri, niin olis ollu järkytyksen ja sopeutumisen määräkin.

Miten siellä, onko kellään ikinä ollu kulttuurishokkia ulkomaille lähdön sijaan takaisin Suomeen paluun kohdalla?

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Mitä matkalaukusta eläminen on minulle opettanut

Kohta kahdeksatta kuukautta kahden matkalaukun kanssa paikasta a) paikkaan b) ravanneena, keskimäärin kolmen kuukauden välein muuttaneena alkaa käsite kodista ja kaikesta omistamastani materiastaa hämärtyä.

Vaikka ilman vakituista osoitetta pomppiminen ei ole se ideaalein tilanne, aina löytyy jotain posia! Reissunpäällä olo opettanu ittestä ja aidoista tarpeista mulle paljon odotettua enemmän. Se määrä maallista omaisuutta joka mulla kulkee matkassa, on vaan murto-osa siitä kaikesta mitä omistan. Tavara on ajan myötä karsiutunu tasasta vauhtia tarpeellisuuden mukaan ja tässä vaiheessa jäljellä on enää ne arjen pyörittämiseen tarvittavat must-jutut (+muutama takki ja kenkäpari yli tarpeiden, mutta ne menköön ammatin piikkiin…).

.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oon täällä jo aiemminki toitottanu oivallustani siitä kuinka vähemmän on aidosti enemmän. Turhasta tavarasta luopuminen vapauttaa ihan hemmetisti mikä tekee arjesta, asioiden löytämisestä ja järjestelemisestä vaivattomampaa. Tyhjä tila vaatehyllyllä tai sänky vailla tusinaa sisustustyynyä antaa mulle ennenkuulumatonta rauhan tuntua. Ja tää ei päde pelkästään vaatekaapin sisältöön, vaan ihan kaikkeen.

On hassua miten yhdet laadukkaat pellavalakanat, minimiin karsittu luottokosmetiikka, kuvausvehkeet, pressopannu, ompelukone ja ne muutamat lempparikipot ja kupit riittää.

.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pienenmoinen ahdistus kiipeää ylös pääkoppaa kohti kun ajattelen usean neliön kokoista varastoa joka makaa Tampereella täynnä viime keväänä tyhjennetyn kämpän jäljiltä. Vaikka  meomasta mielestä aikanaan kovalla kädellä kampetta pois/myyntiin raakattiin, voin kertoa että kun uudelleen saman katon alle muuttamis -mahdollisuus näyttäytyy, sanotaan melkosen monelle asialle niissä pahvilaatikoissa hyvästi!

Musta tuntuu että tää matkalaukusta eläminen on sammuttanu mun pahaa vauhtia edenneen keräilyvimmani ja esti pääsyni himomastraajiin, ennen kun kyseinen reality tv-formaatti Suomeen kerkes rantautuu.

Bottom line: Ylenpalttinen tavaran määrä ei tuo onnellisuutta – Less is more.

One of the many things living out of a suitcase (or two to be exact) has taught me during the last 8 months has been to separate me from material. After moving every 3 months I keep my stuff at a minimum and discard all that is unnecessary. And believe, we ALL have a lot of it. We just do not realize it.

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

 

Uuden Vuoden kujeet

Kuten aiemmassa postauksessa asun ohessa teille raotin, on siis elämässä tapahtunu muutto ja monta muuta isoa muutosta verrattuna viime vuoteen. Samalla oon pantannu (puolivahingossa) näitä Museum O’dorsayssä ajastimella nappaamiani kellokuvia. Laskin tässä postausluonnoksia rustatessa 1+1=2, ja päätin rohkeasti raakara ne molemmat yhteen tähän pienimuotoiseen elämäntilanne check uppi postaukseen.

… Älkää huoliko jos tuntuu että ootte vähä hukassa mun pläänien suhteen koska niin olin vielä kuukausi sitten minäkin! 😀

  OLYMPUS DIGITAL CAMERA  OLYMPUS DIGITAL CAMERA

First things first: Mikä maa? Mikä kaupunki? Eli viime kuisen Pariisista Suomeen palaamisen jälkeen suhasin suoraa tietä pohjoseen viettään joululomat, mutta siitä huolimatta olin jo ennen uutta vuotta Helsingissä takas. Mun fiilis tällä hetkellä on niin aidosti se, että pääkaupunkiseutu on paikka jossa mun kuuluu olla. Me ei siis enää tulla Tonin kanssa takas Tampereelle palaamaan, mikä oli meän viimesen kahden vuoden ajan meän kotikaupunki, ainakaan nyt toistaseksi.

Iso syy siihen miksi veri ei nyt vedä kotikonnuille taikka Manseen, on se että mun seuraavan työharjottelun oli tällä viikolla aika alkaa!

   OLYMPUS DIGITAL CAMERA     OLYMPUS DIGITAL CAMERA

No missäs se on ja mitä teen? Oon palannu mun piiiitkäaikasen työnantajan Hennesin tiimiin mutta tällä kertaa hyppäsin myyjänhommien sijasta firman viestintä-tiimiin. Muutos oli iso ja opittavaa enemmän ku paljon, mutta tuntuu taas kerran siltä että oon niin oikeassa paikassa oikeaan aikaan että. Etenkin alku on ollu melko kiireistä muuton ja kaiken muun ohessa, mikä on johtanu hetkelliseen postaushiljaisuuteen, mutta se hellittää pian kuhan saan kohta taas arjesta ja aikatauluista kii (ja sää lauhtuu inhimillisiin asukuvauslukemiin).

Tällä kaavalla mennään seuraavat kuukaudet ja innolla ootan mitä eteen tuo kevät ja sen mukanaan tuomat kommellukset. Mulla ei oo mitään hajua mitä sillon tapahtuu, mutta vaihteeksi se on aika hemmetin raikastavaa ja kauan kaivattua vaihtelua.

Mie luotan että kyllä elämä vie! Eiks je?

Quick check up of my current overall life situation/ whereabouts since I’ve been super allover the lace lately 😀 I know its tricky sometimes, especially after the exchange. Long story short: Bye bye Tampere and hello Helsinki and my nee internship! Life is so good right now.

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Muodin pääkaupungista makkaranpaistoon

Ei vois kahta toisistaan niin täysin eroavaa kaupunkia ollakkaan ku Pariisi ja Rovaniemi. Kontrasti näiden kahen välillä näkyy niin kahen pilkun siirron verran asukasluvussa että näin talviaikaan parhaimmillaan (tai pahimillaan) jopa 20 asteen lämpötilaerossa.

Muistan kun joku teistä kommentoi mun Instagramia viime keväänä kun samaisesta miljoonakaupungista keskelle Lapin talvea palasin. Postasin kuvan nokipannusta laavunuotiolla pari päivää sitten lisätyn Givenchyn pääkonttorin ovelta napatun otoksen viereen. ”You know its real.. kun nää kaks asiaa kohtaa vieri vieren samassa feedissä”  tai jotain vastaavaa 😀 Nauroin heittoa ihan ääneen sillä se oli mun kohalla vaan niin totta!

Muodinpääkaupungista makkaranpaistoon ja sieltä viidessä sekunnissa takas on vaan niin mua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mie henkilökohtasesti arvostan muissa ihmisissä samantyylistä aitoutta ja ennalta-arvaamattomuutta. On hauska tarkemmin tutustuttua huomata, kuinka killeri korkkareistaan tunnettu mimmi osaa tarpeen tullen perkata kalan ja paistaa sen kans! Sama toimii myös toisinpäin.

Vaikka elin viimeset kolme, neljä kuukautta aika ajoin melko glamourinkin näköistä elämää Pariisissa, oli ensi reaktio Rolloon palattua vetää iskän kolme kokoa liian isot toppikset vyön kanssa jalkaan ja patikoida Ounasvaaran huipulle ihailemaan kaamosaikaan tasan tunnin pakkasessa paistavaa aurinkoa.

Ah, kuten aiemmin sanottu, enemmän ku tervetullutta vaihtelua tämä kotikonnuille palailu!

Ps. Muistakaa osallistua Joulukalenterin vikan luukun arvontaan – aikaa tänään klo 00.00 saakka!

Do you know anyone who can go from being chic with heels to making up a campfire from scratch in five second? If you do you’re so damn lucky! I love those kinda people. Nothing is better than having a side to you no-one would know from the get-go.

SEURAA BLOGIA FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN