Osallistu oppariini – vastaa R/H Studion bränditutkimukseen

Kuten olen aiemmin täällä blogin puolella teille vihjannut, olen pitkin kevättä ja kesää painanut opinnäytetyöni parissa. Tulevalle syksylle ajoitettu valmistumiseni on siis enää opinnäytetyötä vailla valmis!

Opparini aiheena on bränditutkimus, jonka toteutan yhteistyössä viime kesäisen harjoittelupaikkani R/H Studion kanssa. Pähkinänkuoressa: vertailen tutkimuksessa brändi-imagon ja yrityksen oman brändi-identiteetin välisiä eroja ja yhteneväisyyksiä. Ja jotta saan kartoitettua mitä asiakkaan mielessä liikku, tarvin tiedän apua.

Magic Swetari + housut R/H Studio / Kengät + laukku H&M

Eli kaikki te joille nimi R/H Studio soittaa minkäänlaisia kelloja, klikatkaa itsenne alla olevasta linkistä suoraan kyselyyn:

>> R/H Studio – Bränditutkimus <<

Kyselyn täyttö kestää muutaman minuutin, toimii mobiilissa että koneella ja koostuu suurimmaksi osaksi monivalinta-kysymyksiä. Antamalla sähköpostiosoitteesi osallistut samalla vastaajien kesken järjestettävään arvontaan, jonka voittaja saa itselleen vapaavalintaisen Magic Swetarin! Aikaa vastata kyselyyn on tasan viikko.

– kiitos kaikille vaivannäöstä jo näin etukäteen!! <3 

SEURAA BLOGIA FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

 

Saako virpoa? Kuka muistaa?

Pääsiäinen ja virpominen oli pienenä yks vuoden ehottomista kohokohdista! Herkkuja ja oksien koristelua ootettiin vuodesta toiseen ku kuuta nousevaa. Ennen kaikkea nykypäivän halloween huuhaata ja hässäkkää me kierrettiin kerran vuodessa palmusunnuntaina isolla naapuruston lapsipoppoolla omin päin ovelta ovelle – kuka muu muistaa??

Täältä pesee pienimuotoista pääsiäismuisteloa meikän nuoruusvuosilta.

Ttöirpo-

Mitä virpomiseen tuli olin pienenä kunnon kelmi. Muistan rustanneeni paperille naapurustomme pohjapiirrosta ja numeroinu ”virpomisjärjestyksen” sen mukaan, mitkä taloudet antaa todennäkösimmin parhaat karkit :DD Kunnon sotasuunnitelma.

Virpomaan lähtiessä valikoitu namien keräysastiaksi aina aito kuparipannu. Muistan kuinka käsi oli aina seuraavana päivänä kipeä, kun oli edellisen illan ronkkinut saalistaan pienen kovareunaisen puruaukon kautta.

Epäsuosittu mielipide: en ikinä tykänny tai edelleenkään tykkää niistä perinteisistä pienistä foliopäällysteisistä munista. Dunno why.

Parhaita pääsisäiskarkkeja oli ehottomasti muovipäällysteiset virvon varvon -patukat joista edelleen mun lemppari on crisp (pupun kuva). Mälsin palkkio oli raha ja kolikot (koska raha oli turhaa eikä sillä tehny mitään) ja keksit, jotka aina hajos pannun pohjalle.

 Muistan hämärästi kun porukat kertoi että mennään hakemaan pajunkissoja ja luulin että vastassa on, no oikeita kissoja!! 😀 Voi sitä pettymyksen määrää minkä pikku Milla koki mielessään kun näki mahtipontisen nimen takaa paljastuvat risut.

 Oksien koriselussa höyhenet oli ihan must. Niille spessulille, tarkkaan valikoiduille naapureille heitettiin pari kreppipaperi töllöä mukaan, hahaa.

Rairuohon kasvatus oli myös parasta. Muistan kuinka sitä juoksi joka aamu vertaamaan sisaruksien kanssa kasvamaan laitettuja juguttipurkkeja joista siemenet iti. Se fiilis, ku ruoho oli kasvanu niin pitkäksi että sitä pääsi saksilla tasottelemaan. 5/5.

Kun risut oli koreana ja pannu kiilsi oli aika laittautua. Mieleen on pinttyny äitin perustelu, jonka verukkeella se vuodesta toiseen toteutti mulle ihan kamalan pisama + poskipuna + takkutukka + perunasäkkimekko + mahatyyny -lookin 😀 ”Trullien kuuluu olla rumia!!”. Siihen aikaan ei ollu vaihtoehtona olla söpö pupu tai tipu.

Todisteena lookin jäätävyydestä: muistan ikuisesti kuinka yksin mummo paiskas oven kiinni huutaen ennen ku kerkesin ”virvon varv…” sanoa.

Kierroksen jälkeen aina keräännyttiin kamujen ja sisarusten kanssa yhteen vertailemaan saaliita ja vetämään hemmetinmoiset sokeriöverit 😀 Vattassa väänsi vielä tikkutiistaina.

Postausta rustatessa inspiroiduin googlaamaan tietoa vipromiseen liittyen. Oli hurjaa nähä, että hakusanalla pääty lähinnä keskusteluihin, jossa ilmapiiri oli vahvasti perinnettä kohtaan negativiinen. Pois semmonen!! Vaikka ittekki melko källi lapsi olin mitä karkinhimoon tuli, yhdessä muiden lasten kanssa trulleilu on yks parhaita lapsuuden muistoja. Lupa virpoa pitää aina kysyä mutta en haluais nähdä että ihana perinne häviää

–  kauan eläköön virpominen!

Ps. Muistakaa äänestää Lack of Colouria IBA-gaalassa, tästä!

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

7K & 2K

Muista edelleen elävästi mun ensimmäisen, liki viis vuotta sitten julkastun Instagram-kuvan. Se oli vahvasti filtteröity neliö valkeilla reunoilla, jossa leikkimielisesti pussaan kampanjajulisteessa komeilevaa David Beckhamia poskelle Rovaniemen Hennesin takahuoneessa. Kuvalla oli 9 tykkäystä ja neljä molemmin puolin risuaidoitettua hastagiä (#me#and#my#lover#) oli kirjotettu yhteen 😀

Kaksituhatta (!!) kuvaa ja seitsemäntuhatta (!!!<3) seuraajaa myöhemmin tässä sitä ollaan! Vaikka kauas ollaan alkuajoista tultu, näiden vuosien saatossa appi on ainoastaan kasvattanu merkitystään mun elämässä. Arjen taltioinnin lisäksi siitä on tullut tärkeä työkalu ja vahva itsensäilmaisukeino, jota scrollatessa kaikki ihanat muistot palaa mieleen.

Kiitos iso seuraajille ja kaikkinämä vuoden mukana pysyneille! Tuo kuvissa vilkkuva rennolla kädellä kokoon kyhätty vohvelikakku on teille <3

This waffle cake was made to celebrate 2 Instagram related things: My two-thousand post and the 7k follower mark that was crossed earlier this week. Thank you all for folloeing and being there for me!!! <3

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Voiko aikuisena ystävystyä?

Nykyään kun aikuisella ihmisellä on hakusessa romanttinen seura, on sellaisen etsintää avittavia appejä joka sormelle, mutta entäs sitten kun haetaan jotakuta aikusten oikeasti, mutta ihan puhtaasti kaverimielessä? Mistä hemmetistä siihen saa apua!

Onko vielä myöhemmässä vaiheessa elämää mahollista hankkia sydänystävä, vai onko peli parinkympin jälkeen menetetty? Höpön löpön sanon minä! Tässä tulee parivaljakko (aka meikä ja Riikka repolainen) jotka toimitaan yhdessä elävinä esimerkkeinä siitä, että aikuisiän ystävyys ei todellakaan ole sula mahdottomuus.

         

Se, että joku edes pohtii voiko sielunsiskon löytää teinivuosien jälkeen on aika hassua, sillä eihän ystävien merkitys oo millään mallia iästä riippuvaista! Ihan samalla tavalla jokainen meistä tarvii jonkun kelle puhua, jonka kanssa pitää hauskaa ja purkaa mieltään oli aiheena sitten ärsyttävä köksänope, ero ekan poikaystävän kanssa, sopeutuminen uuteen työpaikkaan tai se mistä pankista saa edullisinta asuntolainaa. Kaiken lisäksi ystävyyshän on maailman parasta ja halvinta molemminpuolista terapiaa! 😀 En oo eläissäni semmosta probleemaa kohdannu, jota ei ois tunnin puhelimaratoonilla bestiksen kanssa ratkastu.

On siis korvaamattoman tärkeää omata ihminen, jonka kanssa pallotella ajatuksia ja se ihminen ei aina automaattisesti ole puoliso tai perheenjäsen. Mulla ainaki löytyy sellaisia asioita, jotka ei oo tehty poikakaverin, vaan nimenomaan kaverin kanssa jaettaviksi ja se on enemmän ku fine!

des-

 Kuvat / Riikka K & minä

Pakko myöntää että ystävien hankinta, etenkin spontaani sellanen, voi olla nyt verrattain nuoruusvuosiin vaikeampaa, etenki jos koulut on jo käyty ja arki kiireistä. Avain on löytää asia, joka teitä kahta jollain tapaa yhdistää, josta on kiva ystävyyttä rakentaa. Työ, harrastus, paikkakunta, vakkari julkinen, joka torstainen ilmajoogatunti, kaveri tai kaverin kaveri? Meitä Riikan kanssa yhdistää mm. rakkaus valokuvaamiseen, kenkiin, sushiin ja molempien yhtä kehno, toisilleen ajoittan liiankin hyvin kolahtava huumori 😀 Siinä oli perustaa mille alkaa paukuttaa.

Ens kerralla kysäse sitä samanhenkisen olosta jumppakaveria kahville ennen ku ryntäätte pukkarista ulos tai pyydä sunnuntaibrunssille työkaveria, jonka kaa klikkaa aina niin hyvin yhteen toimisto-olosuhteissa – Siitä se lähtee!

Ihanaa ystävänpäivää kaikille <3

Do you think its impossible to make real friends as and adult? I say heck no!!! Just look at us two. Met little under 2 years ago, both almost 3 decades old (haha okay we’re both more or less 24…) and go together like chips and dip – It can be done folks!

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

9 x Vinkkiä harjoittelupaikan hakuun

  Työharjoittelu, tuo ultimaattisin tapa hankkia ammattitaitoa asiosta joista koulu ei kursseja tarjoa. Omalla kohdalla käytännössä hommien paiskiminen on mahdollistanu kaiken ja vielä enemmän. Kun kekkasin että oma liiketalouden tutkinto ei minkäänlaista insighttia muodin maailmaan tarjoa, päätin sitä itte hankkia.

Viimesen vuoden aikana oon suorittanu harkkaa kahdessa eri muotialan yrityksessä: suomalaiselle design-vaatemerkille R/H Studiolle ja tänä keväänä H&M:n lehdistön- ja viestinnän-tiimille. Harkoista saatu käytännön kokemus on kova sana CV:ssä ja maksaa niiden aikana nähdyn vaivan moninkertaisesti tulevaisuudessa takaisin – Mutta mistä harkkapaikkoja oikeen löytää ja miten varmistetaan oikeanlainen ensivaikutelma?

Täältä pesee 9 vinkkiä harjottelupaikan hakuprosessia avittamaan:

1. Persoonallinen CV

Jos haet avoimessa haussa olevaa paikkaa netin kautta, jolloin et saa mahdollisuutta esittäytymään rekrystä vastaaville ihmisille, CV on ainoa tapa jolla voit herättää harkkarit valitseviin henkilöihin. Omaperäisen ansioluettelon merkitystä ei. pidä. aliarvioida.

Unohda koulussa opetettu mustavalkoinen, Times New Romanilla CV-pohja. Hae inspistä esim. Pinterestistä ja pyydä lähipiiriltä palautetta. Kansisivullinen, kauniisti kuvitettu PDF on helppo selattava ja ammattimaisempi kuin väkisin yhdelle sivulle ängetty Word-dokumentti. Nosta kouluhistorian lisäksi esille mielenkiinnonkohteita ja faktoja, jotka jää mieleen ja tekee susta samaistuttavan.

2. Uniikki cover letter

Mikään ei ole isompi turn off kun sokeana kymmenille lähetetty persoonaton saatekirje. Pahinta on jos copy pastetuksen lomassa jää johonkin viestiin edelliselle tykitetyn yrityksen nimi. Ei näin!! Vaivannäkö näkyy. Tee kullekkin potentiaaliselle työnantajalle oma kirje. Nosta kuhunkin kirjeeseen sua ja yritystä yhdistäviä tekijöitä ja korosta eri vahvuusalueitasi paikan vaatimuksista riippuen.

 3. Some CV:n jatkeena

Kenenkään ei pidä olla somessa jotain mitä ei oikeasti koe olevansa, mutta fakta on se, että nykypäivänä persoonallisesta Insta-feedistä voi olla hyötyä työharjottelupaikan haussa.

Itte oon listannu omat julkiset somet CV:hen, sillä mulle esimerkiksi Instagram toimii eräänlaisena visuaalisena ansioluettelon jatkeena. Se tuo esille persoonaa ja elämäntyyliä CV:ssä lueteltujen asoiden lisäksi ja toimii taidonnäytteenä mun viestintätaidoista ja visuaalisesta silmästä. Toinen paikka mihin kannattaa panostaa on Linkedin. Jos sulla ei tiliä vielä ole, ota vinkistä vaari ja tee se nyt!!

4. Verkostoidu

Jos et vielä ketään havittelemaltasi alalta tunne, alahan laittaa hösseliksi! Työmarkkinoilla verkostoituminen on avainasemassa etenkin Suomessa, jossa hyvä sana kiirii helposti. Pointtina ei ole väkisin ängetä itseään kaikkien tietoisuuteen, vaan lähteä pala palalta rohkeasti ottamaan kontaktia uusiin ihmisiin aina tilanteen tullen ja puhua tavoitteistaan ääneen. Kukaan meistä ei ole ajatustenlukija.

Sanotaan että kaikki suomalaiset tuntevat toisensa enintään kolmen tuttavan kautta, joten myös jo olemassa olevassa tuttavapiirissä on potentiaalia. Kysele kavereilta, kaverien kavereilta tai sukulaisilta missä he tekivät harkkansa? Voisiko niiden paikkojen joukosta löytyä potentiaalinen yritys, jonne voisit tutun suosittelemana hakea?

5. Se itse paikka

No mistäs sen itte harkkapaikan sitten löytää? Jos verkostojen kautta ei tartu paikkaa on aika kääntää katse kohti internetin maailmaa. Riippuen siitä, haetko kotimaahan vai ulkomaille tai jollekkin tietylle alalle, vaihtelee sivut joita kannattaa paikan perässä kytätä.

Melko universaaleja sivuja hait sitten mitä tahansa ovat: Linkedin, Indeed ja Unarus. Tarkemmin muoti/ vaatetusalalle tähtäävien kannattaa tsekata Fashionworkie.com ja Fashonjobs.com joihin isot, kansainväliset firman laittavat paikkoja hakuun maailmanlaajuisesti. Jos mielessäsi on jokin tietty firma, tsekkaa onko heidän sivuillaan suoraa rekryosiota jonka kautta hakea paikkaa.

6. Älä odota, tee aloite

Auki olevia harkkapaikkoja voi googlailla loputtomiin, mutta fakta on se, että iso osa yrityksistä jotka harkkareita ottaa ei ikinä siitä mihinkään postaa. Oikeastaan molemmat mun viimeisimmistä harkkapaikoista oli sellaisia, joihin ei varsinaisesti haettu ketään. Päätin etten anna virallisten hakuaikojen rajoittaa mun unelmia – kannatti.

Jos paikka ei lohkea ensyrittämällä, kannattaa pitää jalka oven välissä kiittämällä kieltävästä vastauksesta kohteliaasti ja kertomalla että sut saa pitää mielessä kun seuraava hakuaika alkaa.

7. Kysy, kysy, kysy

Ennen ajattelin että asioiden kysyminen on noloa. No, haluatteko kuulla mikä on vielä nolompaa? No se, että teet pomon käsityksen mukaan sulle päivän selvän homman päin honkia.

Jos joku asia ei ykkösellä jäänyt päähän koitin pähkäillä sitä jälkikäteen ja syytin itteäni tyhmyydestä. Oon kantapään kautta oppinu, että jos asia ei valkene pitää kysyä uudelleen tai antaa muiden näyttää esimerkkiä kunnes homma selkenee. Kaikkitietävän esittäminen se se vasta on tyhmää. Harjottelua ei turhaan harjotteluksi kutsuta.

8. Officen eka, officen vika.

Hemmetin yksinkertainen juttu jolla teet varman ja pysyvän vaikutuksen.

Pointtina ei oo raataa ylitöitä kellon ympäri, vaan osoittaa tällä pienellä teolla täsmällisyyttä ja korostaa motivaatiota. Saavu aamulla paria minuuttia ennen muita, avaa radio, napsauta valot ja kahvinkeitin päälle ja ota työkaverit vastaan hymyn kera! Esimiehet rakastaa täsmällisyyttä.

9. Pyydä vastuuta.

Myös työelämässä pätee sanonta ”sitä saa mitä tilaa”. Osoittamalla omalla työllä olevansa vastuun väärti, alkaa kovempia hommia ropisemaan. Mutta etenkin jos paikkasi on osana isoa tiimiä, voi yksilöiden menon seuraaminen helposit jäädä isompien kuvoiden jalkoihin.

Ilmaise omat goalssit ääneen! Ota esimiehesi kanssa puheeksi heti alkuun mitä harkalta toivot ja missä haluat kehittyä. Meidän kaikkien kauhukuva kuuden kuukauden kahvinkeitto-leiristä karisee nopsaa, kun pomo tietää että kaipaat haasteita ja antaa niitä kun olet niihin valmis.

Huh, siinäpä niitä oli! Toivottavasti tää selvitti jonkun tällä hetkellä tulevan kesän tai syksun harkkasuunitelmiaan setvivän päätä. Jos jokin muu aiheeseen liittyvä juttu askarruttaa heittäkää kommettia alle niin vastailen asap – Pus!

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN