Harjoittelun jälkeisiä fiiliksiä

Kun tänä aamuna suuntasin tutun toimiston sijaan kohti Kampin linja-autoasemaa ja Poriin vievää Onnibussia, oli olo vähintäänkin outo. Suoraan sanottuna kädetön. Oon viimeisen kolmen kuukauden ajan kurvannu joka maanantai Rautatieasemalta suoraan kohti mun harkkapaikkaa, mutta tällä viikolla siihen tuli stoppi

– Mun viimenen työharjoittelujakso on nimittäin saatu viimein pakettiin!

– 

No millaset on meikän post-harkka-vibesit?

Tän hetkiset fiilikset on pikkusen sekavat. Päällimmäisena kaikista tuntemuksista on onnellisuus joka kumpuaa kaikesta viime kuukausina koetusta ja opitusta. Samaan aikaan taas mieltä kaivertaa ja lähtö surettaa. Haikaudesta huolimatta koitan ottaa uuden elämäntilanteen posilla vastaan. Ohan se nyt hemmetin positiivinen ongelma, jos johonki hommaan tykästyy niin ettei sitä millään malttais kesken lopettaa!

Oman suunnan löytämisen suhteen viimeisin harkka anto mulle enemmän mitä osasin etukäteen odottaa. Tuntuu aidosti siltä että askeleen lähempänä tietoa siitä, mitä haluan pitkällä tähtäimellä työurallani tehdä.

Useamman vuoden bloggauksen ja sitä kautta erinäisten yritysten viestinnän kohteena olemisen jälkeen, oli todella silmiä avaavaa päästä ns. toiselle puolelle. Se, että pääsin kokemaan miten hommat käytännössä menee ja kuinka yritystä sisältä päin pyöritetään sai mut tuntemaan ihan uudenlaista respectiä kaikkia alan toimijoita kohtaan! PR ja viestintä on hemmetin kovaa työtä, eikä se oo kaikille.

Omalle kohdalle se tuntuu juuri oikealla tavalla haastavalle ja omia vahvuuksia valjastavalle alalle.

Oon niin onnellinen että pääsin pistään pillit pussiin parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän torstaille järkkäämä H&M Conscious Exclusive -pressi eventti tuntu yhdistelmältä töitä ja omia läksäribileitä. Upea mallisto, hyvää ruokaa, juomaa ja tupa täynnä ihania tyyppejä. En ois voinu vikalta viikolta enempää toivoakkaan.

No, mitäs nyt? Jatkuuko koulu? Jatkuuko työt? Jäänkö Helsinkiin? – Yes, yes, yes!!

Kun harkka on paketissa siirryn mun tutkinnon viimeisen vaiheen eli opparin tekoon. Mun #ultimatelifegoal aka valmistuminen on siis näillä näkymin suuren harppauksen lähempänä ja hyvällä tuurilla jopa muutaman kuukauden alkuperäiseen aikatauluun aiempana.

Mutta kuten yleisessä tiedossa on, akateeminen kirjoittaminen tai tukimustulosten analysoiminen ei ole meikän fotre. Siispä, lienee fiksua ottaa muilla elämänosa-alueilla astetta iisimmin sen verran että saan pyörät opinnäytetyön suhteen kunnolla pyörimään. Tästä ei saa tulla surullisen kuuluisaa ikuisuusprojektia (+ nyt ku sanoin sen täällä ääneen, eliminoin mahdollisuuden nössöillä ja sluibailla aikataulussa).

Vinkkejä/ vertaistukea oppari asioihin otetaan vastaan!!

Ps. Lisää aiheesta postauksessa: 9 x Vinkkiä harjoittelupaikan hakuun

Three months later and I am finally done with my very last internship!! My feelings about the whole thing are all over the place: happy, sad, grateful and motivated. But one thing is for sure, after this I am a one huuuuge step closer to knowing what it is, I really wanna do in the future for a living.

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Oppilaasta opettaja

Takki + Lakki H&M Studio / Housut Monki / Laukku Bikbok / Kengät Vagabond* saatu

Kuvat / Terhi Suanto

Super dramaattiselta ens alkuun kuulostavan otsikon takaa löytyy juttu, jota pääsin eilen ekaa kertaa elämässäni testaamaan, nimittäin asiantuntijana olo. Kohta kolmisen vuotta blogia rustanneena, moni aihealueeseen liittyvä asia tuntuu itsestäänselvyydeltä joiden olettaa olevan muille yhtä selvää pässinlihaa, mutta ei se ihan niin mene.

Sain pian Pariisista Suomeen paluun jälkeen meiliä markkinoinnin opettajaltani TAMKsta joka kysyi, kiinnostaisiko luennointi brändin rakentamisesta muotibloggaajan näkökulmasta. Eka ajatus oli paniikki: Ai että minä, millameikäläinen tulisin puhumaan omaan kouluuni aiheesta alan ammattilaisena?? Heck yes!! Eka mua jännitti ihan pirusti, mutta kun aiheelle antoi aikaa sain melko kivan ja tiivin paketin kasaan jota oli kiva esittää.

Näin ne ajat muuttu kuulkaas, oppilaasta tulee opettaja, tai ainakin jonkin sortin neuvonantaja 😀 Ettei nyt kovin liiotella. Nöyrälle suomalaiselle luonnolleni tekee pahaa kehua itteä tai puhua isompaan ääneen tiedoista ja taidoistaan, mutta kyllä se niin menee että jokaisella meillä on jotain mitä muille opettaa.

For the first time I got to experience the so called ”the tables have turned” sort of a situation, as I travelled back to my school to Tampere to keep a lecture concerning Fashion bloggers and brand building. I even though its hard for a Finn to admit, maybe I am at the point in my life where I have something worth teaching to others. Its a damn good feeling.

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

9 x Vinkkiä harjoittelupaikan hakuun

  Työharjoittelu, tuo ultimaattisin tapa hankkia ammattitaitoa asiosta joista koulu ei kursseja tarjoa. Omalla kohdalla käytännössä hommien paiskiminen on mahdollistanu kaiken ja vielä enemmän. Kun kekkasin että oma liiketalouden tutkinto ei minkäänlaista insighttia muodin maailmaan tarjoa, päätin sitä itte hankkia.

Viimesen vuoden aikana oon suorittanu harkkaa kahdessa eri muotialan yrityksessä: suomalaiselle design-vaatemerkille R/H Studiolle ja tänä keväänä H&M:n lehdistön- ja viestinnän-tiimille. Harkoista saatu käytännön kokemus on kova sana CV:ssä ja maksaa niiden aikana nähdyn vaivan moninkertaisesti tulevaisuudessa takaisin – Mutta mistä harkkapaikkoja oikeen löytää ja miten varmistetaan oikeanlainen ensivaikutelma?

Täältä pesee 9 vinkkiä harjottelupaikan hakuprosessia avittamaan:

1. Persoonallinen CV

Jos haet avoimessa haussa olevaa paikkaa netin kautta, jolloin et saa mahdollisuutta esittäytymään rekrystä vastaaville ihmisille, CV on ainoa tapa jolla voit herättää harkkarit valitseviin henkilöihin. Omaperäisen ansioluettelon merkitystä ei. pidä. aliarvioida.

Unohda koulussa opetettu mustavalkoinen, Times New Romanilla CV-pohja. Hae inspistä esim. Pinterestistä ja pyydä lähipiiriltä palautetta. Kansisivullinen, kauniisti kuvitettu PDF on helppo selattava ja ammattimaisempi kuin väkisin yhdelle sivulle ängetty Word-dokumentti. Nosta kouluhistorian lisäksi esille mielenkiinnonkohteita ja faktoja, jotka jää mieleen ja tekee susta samaistuttavan.

2. Uniikki cover letter

Mikään ei ole isompi turn off kun sokeana kymmenille lähetetty persoonaton saatekirje. Pahinta on jos copy pastetuksen lomassa jää johonkin viestiin edelliselle tykitetyn yrityksen nimi. Ei näin!! Vaivannäkö näkyy. Tee kullekkin potentiaaliselle työnantajalle oma kirje. Nosta kuhunkin kirjeeseen sua ja yritystä yhdistäviä tekijöitä ja korosta eri vahvuusalueitasi paikan vaatimuksista riippuen.

 3. Some CV:n jatkeena

Kenenkään ei pidä olla somessa jotain mitä ei oikeasti koe olevansa, mutta fakta on se, että nykypäivänä persoonallisesta Insta-feedistä voi olla hyötyä työharjottelupaikan haussa.

Itte oon listannu omat julkiset somet CV:hen, sillä mulle esimerkiksi Instagram toimii eräänlaisena visuaalisena ansioluettelon jatkeena. Se tuo esille persoonaa ja elämäntyyliä CV:ssä lueteltujen asoiden lisäksi ja toimii taidonnäytteenä mun viestintätaidoista ja visuaalisesta silmästä. Toinen paikka mihin kannattaa panostaa on Linkedin. Jos sulla ei tiliä vielä ole, ota vinkistä vaari ja tee se nyt!!

4. Verkostoidu

Jos et vielä ketään havittelemaltasi alalta tunne, alahan laittaa hösseliksi! Työmarkkinoilla verkostoituminen on avainasemassa etenkin Suomessa, jossa hyvä sana kiirii helposti. Pointtina ei ole väkisin ängetä itseään kaikkien tietoisuuteen, vaan lähteä pala palalta rohkeasti ottamaan kontaktia uusiin ihmisiin aina tilanteen tullen ja puhua tavoitteistaan ääneen. Kukaan meistä ei ole ajatustenlukija.

Sanotaan että kaikki suomalaiset tuntevat toisensa enintään kolmen tuttavan kautta, joten myös jo olemassa olevassa tuttavapiirissä on potentiaalia. Kysele kavereilta, kaverien kavereilta tai sukulaisilta missä he tekivät harkkansa? Voisiko niiden paikkojen joukosta löytyä potentiaalinen yritys, jonne voisit tutun suosittelemana hakea?

5. Se itse paikka

No mistäs sen itte harkkapaikan sitten löytää? Jos verkostojen kautta ei tartu paikkaa on aika kääntää katse kohti internetin maailmaa. Riippuen siitä, haetko kotimaahan vai ulkomaille tai jollekkin tietylle alalle, vaihtelee sivut joita kannattaa paikan perässä kytätä.

Melko universaaleja sivuja hait sitten mitä tahansa ovat: Linkedin, Indeed ja Unarus. Tarkemmin muoti/ vaatetusalalle tähtäävien kannattaa tsekata Fashionworkie.com ja Fashonjobs.com joihin isot, kansainväliset firman laittavat paikkoja hakuun maailmanlaajuisesti. Jos mielessäsi on jokin tietty firma, tsekkaa onko heidän sivuillaan suoraa rekryosiota jonka kautta hakea paikkaa.

6. Älä odota, tee aloite

Auki olevia harkkapaikkoja voi googlailla loputtomiin, mutta fakta on se, että iso osa yrityksistä jotka harkkareita ottaa ei ikinä siitä mihinkään postaa. Oikeastaan molemmat mun viimeisimmistä harkkapaikoista oli sellaisia, joihin ei varsinaisesti haettu ketään. Päätin etten anna virallisten hakuaikojen rajoittaa mun unelmia – kannatti.

Jos paikka ei lohkea ensyrittämällä, kannattaa pitää jalka oven välissä kiittämällä kieltävästä vastauksesta kohteliaasti ja kertomalla että sut saa pitää mielessä kun seuraava hakuaika alkaa.

7. Kysy, kysy, kysy

Ennen ajattelin että asioiden kysyminen on noloa. No, haluatteko kuulla mikä on vielä nolompaa? No se, että teet pomon käsityksen mukaan sulle päivän selvän homman päin honkia.

Jos joku asia ei ykkösellä jäänyt päähän koitin pähkäillä sitä jälkikäteen ja syytin itteäni tyhmyydestä. Oon kantapään kautta oppinu, että jos asia ei valkene pitää kysyä uudelleen tai antaa muiden näyttää esimerkkiä kunnes homma selkenee. Kaikkitietävän esittäminen se se vasta on tyhmää. Harjottelua ei turhaan harjotteluksi kutsuta.

8. Officen eka, officen vika.

Hemmetin yksinkertainen juttu jolla teet varman ja pysyvän vaikutuksen.

Pointtina ei oo raataa ylitöitä kellon ympäri, vaan osoittaa tällä pienellä teolla täsmällisyyttä ja korostaa motivaatiota. Saavu aamulla paria minuuttia ennen muita, avaa radio, napsauta valot ja kahvinkeitin päälle ja ota työkaverit vastaan hymyn kera! Esimiehet rakastaa täsmällisyyttä.

9. Pyydä vastuuta.

Myös työelämässä pätee sanonta ”sitä saa mitä tilaa”. Osoittamalla omalla työllä olevansa vastuun väärti, alkaa kovempia hommia ropisemaan. Mutta etenkin jos paikkasi on osana isoa tiimiä, voi yksilöiden menon seuraaminen helposit jäädä isompien kuvoiden jalkoihin.

Ilmaise omat goalssit ääneen! Ota esimiehesi kanssa puheeksi heti alkuun mitä harkalta toivot ja missä haluat kehittyä. Meidän kaikkien kauhukuva kuuden kuukauden kahvinkeitto-leiristä karisee nopsaa, kun pomo tietää että kaipaat haasteita ja antaa niitä kun olet niihin valmis.

Huh, siinäpä niitä oli! Toivottavasti tää selvitti jonkun tällä hetkellä tulevan kesän tai syksun harkkasuunitelmiaan setvivän päätä. Jos jokin muu aiheeseen liittyvä juttu askarruttaa heittäkää kommettia alle niin vastailen asap – Pus!

SEURAA BLOGIA: FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN